Mikä on verkkotunnus?

Verkkotunnus (englanniksi domain) on sivuston osoite, esimerkiksi www.zoner.fi on verkkotunnus. Niitä käytetään myös sähköpostiosoitteissa @-merkin jälkeen. Verkkotunnuksesta voidaan käyttää myös nimeä nettiosoite.

Tässä kirjoituksessa käydään läpi, mikä on verkkotunnus, mistä se muodostuu ja miten se eroaa URL-osoitteesta.

Mistä verkkotunnus muodostuu?

Verkkotunnus muodostuu niin kutsutusta pääosasta ja päätteestä. Pääosan on yksilöllinen ja se voidaan valita vapaasti tiettyjen rajoitusten puitteissa. Tyypillisesti se on esimerkiksi yrityksen, tuotteen tai palvelun nimi. Katso vinkit, kuinka valita hyvä verkkotunnus.

Verkkotunnuksen päätteeksi valitaan tyypillisesti joko geneerinen (esim. .com, .net tai .org) tai kansallinen (esim. .fi tai .se) verkkotunnuspääte. Verkkotunnuspäätteet määräävät myös verkkotunnuksen hinnan. Vuosirekisteröinnin hinnat voivat vaihdella muutamasta kymmenestä eurosta aina satoihin euroihin asti.

Verkkotunnukset muutetaan aina tietokoneille luettaviksi eli numeerisiksi IP-osoitteiksi nimipalvelinjärjestelmän eli DNS:n avulla.

Mikä on URL-osoite?

URL on lyhenne, joka tulee englannin kielen sanoista Uniform Resource Locator. URL-osoite eli verkko-osoite liittyy läheisesti verkkotunnuksiin, vaikka se ei olekaan sama asia. URL . 

URL on se koko osoite, joka näkyy selainrivillä eli esimerkiksi https://www.zoner.fi. Se sisältää tiedot, joiden avulla voidaan paikallistaa tietyn sivuston tai vaikkapa verkkokaupan sijainti.

URL-osoite koostuu seuraavista osista:

  1. HTTP tai HTTPS kertoo käytettävästä tietojensiirtoprotokollasta.
  2. Mahdollinen aliverkkotunnus, myös tässä näkyvä www on alidomain.
  3. Toisen tason verkkotunnus on se, minkä rekisteröit itsellesi, esimerkiksi yrityksen nimi.
  4. Ylätason verkkotunnus, kuten maakohtainen ylätason verkkotunnus .fi.
  5. Mahdollinen alasivun tai tiedoston nimi.
  6. Mahdollinen sivulaajennus, kuten .html-pääte.
URL osoite kertoo www-sivuston sijainnin.

Top Level Domain (TLD)

Top level domains(TDL) eli ylätason verkkotunnukset ovat lyhyitä tunnuksia, jotka jakavat verkkotunnukset ikään kuin eri luokkiin tai ryhmiin. Esimerkiksi .fi on ylätason verkkotunnus, jonka alapuolella ovat kaikki fi- ja ax-päätteiset verkkotunnukset.

Ylätason verkkotunnukset jaetaan kolmeen luokkaan:

  • Country Code Top Level Domain (ccTDL)
  • Generic Top Level Domain (gTDL)
  • Infrastructure Top Level Domain (iTDL)

Kaikista ylätason verkkotunnuksista päättää voittoa tavoittelematon järjestö ICANN (Internet Corporation for Assigned Names and Numbers).

Country Code Top Level Domain (ccTLD)

Country Code Top Level Domain tarkoittaa suomeksi maakohtaisia ylätason verkkotunnuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi suomalainen .fi, ruotsalainen .se ja tanskalainen .dk.

Maakohtaiset verkkotunnusten loppuosat ovat todella suosittuja ja esimerkiksi Suomessa on usein totuttu siihen, että yritysten verkkotunnukset loppuvat nimenomaan .fi-päätteeseen. Maakohtainen loppuosa voikin kertoa vierailijalle, mistä kyseinen yritys on kotoisin tai missä se sijaitsee.

Generic Top Level Domain (gTLD)

Generic Top Level Domain on suomeksi yleinen ylätason verkkotunnus. Suurin osa ylätason verkkotunnuksista kuuluu tähän luokkaan. Tällaisia ovat esimerkiksi suosittu .com, organisaatiokäytössä yleinen .org ja myös useammat erikoisemmat, kuten .name.  

Yleiset ylätason verkkotunnukset ovat olleet käytössä todella pitkään, jo vuodesta 1984 asti. Tuolloin yleisiä ylätason verkkotunnuksia oli vain kuusi. Nykyisin yleisiä verkkotunnuspäätteitä on olemassa yli 1200 ja ne ovat myös todella suosittuja etenkin kansainväliseen käyttöön.

Infrastructure Top Level Domain (iTDL)

Infrastructure Top Level Domain tarkoittaa suomeksi infrastruktuuri ylätason verkkotunnusta. Tämä luokka on sikäli poikkeuksellinen, että tähän kuuluu ainoastaan .arpa-verkkotunnus.

Aliverkkotunnus

Jokaisella verkkotunnuksella voi olla yksi tai useampia erilaisia aliverkkotunnuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi posti.zoner.fi tai tuki.zoner.fi.

Aliverkkotunnusta käytetään usein esimerkiksi kotisivujen ja verkkokaupan erottamiseen toisistaan, sitä voidaan hyödyntää myös vaikkapa intranettiä tai erillistä tukiohjeosiota varten. Maailman yleisin alidomain on www, joka on vakiintunut ilmaisemaan etuliitteenä kotisivujen osoitetta. Tosin sen käyttö on vähentynyt merkittävästi viime vuosina.

Aliverkkotunnuksen voidaan tarpeen mukaan ohjata DNS-hallinnan avulla myös toiseen kotisivutilaan kuin mihin varsinainen pääverkkotunnus ohjautuu.

Miten hankin verkkotunnuksen?

Verkkotunnuksen hankkiminen on helppo ja nopea toimenpide, jos haluttu verkkotunnus on vapaana. Alla oleva domainhaku auttaa tarkistamaan, onko haluamasi verkkotunnus vielä vapaana.

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on whatsapp
Share on pinterest