Verkkotunnus (engl. domain) on sivuston osoite, esimerkiksi www.zoner.fi on verkkotunnus. Niitä käytetään myös sähköpostiosoitteissa @-merkin jälkeen. Verkkotunnuksesta voidaan käyttää myös nimeä verkko osoite tai nettiosoite.
Tässä kirjoituksessa käydään läpi, mikä on verkkotunnus, mistä se muodostuu. Lisäksi käydään läpi, mikä on URL-osoite ja onko se sama asia kuin verkkotunnus. Esittelemme myös ylätason verkkotunnukset.
Mistä verkko osoite muodostuu?
Verkko osoite muodostuu niin kutsutusta pääosasta ja päätteestä. Pääosan on yksilöllinen ja se voidaan valita vapaasti tiettyjen rajoitusten puitteissa. Tyypillisesti se on esimerkiksi yrityksen, tuotteen tai palvelun nimi. Katso vinkit, kuinka valita hyvä verkkotunnus.
Verkkotunnuksen päätteeksi valitaan tyypillisesti joko geneerinen (esimerkiksi .com, .net tai .org) tai kansallinen (esimerkiksi .fi tai .se) verkkotunnuspääte. Verkkotunnuspäätteet määräävät myös verkkotunnuksen hinnan. Vuosirekisteröinnin hinnat voivat vaihdella muutamasta kymmenestä eurosta aina satoihin euroihin asti.
Internet verkkotunnus muutetaan aina tietokoneille luettaviksi eli numeerisiksi IP-osoitteiksi nimipalvelinjärjestelmän eli DNS:n avulla.
Mikä on URL osoite?
URL on lyhenne, joka tulee englannin kielen sanoista Uniform Resource Locator. URL osoite liittyy läheisesti verkkotunnuksiin, vaikka se ei olekaan sama asia.
URL osoite on se koko teksti, joka näkyy selainrivillä eli esimerkiksi https://www.zoner.fi. Se sisältää tiedot, joiden avulla voidaan paikallistaa tietyt kotisivut tai vaikkapa verkkokaupan sijainti.
URL-osoite koostuu seuraavista osista:
- HTTP tai HTTPS kertoo käytettävästä tietojensiirtoprotokollasta.
- Mahdollinen aliverkkotunnus, myös tällä sivulla näkyvä www on alidomain.
- Toisen tason verkkotunnus on se, minkä rekisteröit itsellesi, esimerkiksi yrityksen nimi.
- Ylätason verkkotunnus, kuten maakohtainen ylätason verkkotunnus .fi.
- Mahdollinen alasivun tai tiedoston nimi.
- Mahdollinen sivulaajennus, kuten .html-pääte.
Top Level Domain (TLD)
Top level domains (TDL) eli ylätason verkkotunnukset ovat lyhyitä tunnuksia, jotka jakavat verkkotunnuksTop level domains (TDL) eli ylätason verkkotunnukset ovat lyhyitä tunnuksia, jotka jakavat verkkotunnukset ikään kuin eri luokkiin tai ryhmiin. Esimerkiksi .fi on ylätason verkkotunnus, jonka alapuolella ovat kaikki fi- ja ax-päätteiset verkkotunnukset.
Ylätason verkkotunnukset jaetaan kolmeen luokkaan:
- Country Code Top Level Domain (ccTDL)
- Generic Top Level Domain (gTDL)
- Infrastructure Top Level Domain (iTDL)
Kaikista ylätason verkkotunnuksista päättää voittoa tavoittelematon järjestö ICANN (Internet Corporation for Assigned Names and Numbers).
Country Code Top Level Domain (ccTLD)
Country Code Top Level Domain tarkoittaa suomeksi maakohtaisia ylätason verkkotunnuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi suomalainen .fi, ruotsalainen .se ja tanskalainen .dk.
Maakohtaiset verkkotunnusten loppuosat ovat todella suosittuja ja esimerkiksi Suomessa on usein totuttu siihen, että yritysten verkkotunnukset loppuvat nimenomaan .fi-päätteeseen. Maakohtainen loppuosa voikin kertoa vierailijalle, mistä kyseinen yritys on kotoisin tai missä se sijaitsee.
Generic Top Level Domain (gTLD)
Generic Top Level Domain on suomeksi yleinen ylätason verkkotunnus. Suurin osa ylätason verkkotunnuksista kuuluu tähän luokkaan. Tällaisia ovat esimerkiksi suosittu .com, organisaatiokäytössä yleinen .org ja myös useammat erikoisemmat, kuten .name.
Yleiset ylätason verkkotunnukset ovat olleet käytössä todella pitkään, jo vuodesta 1984 asti. Tuolloin yleisiä ylätason verkkotunnuksia oli vain kuusi. Nykyisin yleisiä verkkotunnuspäätteitä on olemassa yli 1200 ja ne ovat myös todella suosittuja etenkin kansainväliseen käyttöön.
Infrastructure Top Level Domain (iTDL)
Infrastructure Top Level Domain tarkoittaa suomeksi infrastruktuuri ylätason verkkotunnusta. Tämä luokka on sikäli poikkeuksellinen, että tähän kuuluu ainoastaan .arpa-verkkotunnus.
Aliverkkotunnus eli alidomain
Jos tässä kohtaa on selvinnyt, mikä on domain, on hyvä vielä tiedostaa, että jokaisella verkkotunnuksella voi olla yksi tai useampia erilaisia alidomaineita eli aliverkkotunnuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi posti.zoner.fi tai tuki.zoner.fi.
Aliverkkotunnusta käytetään usein esimerkiksi kotisivujen ja verkkokaupan erottamiseen toisistaan, sitä voidaan hyödyntää myös vaikkapa intranettiä tai erillistä tukiohjeosiota varten. Maailman yleisin alidomain on www, joka on vakiintunut ilmaisemaan etuliitteenä kotisivujen osoitetta. Tosin sen käyttö on vähentynyt merkittävästi viime vuosina.
Aliverkkotunnuksen voidaan tarpeen mukaan ohjata DNS-hallinnan avulla myös toiseen kotisivutilaan kuin mihin varsinainen pääverkkotunnus ohjautuu.
Hanki oma verkko-osoite
Domain on helppo hankkia ja sen saa käyttöönsä nopeasti, jos haluttu verkkotunnus on vain vapaana. Alla oleva domainhaku auttaa tarkistamaan, onko haluamasi verkkotunnus vielä vapaana.
