Liiketoimintasuunnitelma

Liiketoimintasuunnitelma on tärkeä dokumentti, jos yrittäjyys on edes vähän harkinnassa. Sen avulla voidaan tarkastella yritysidean kannattavuutta, havaita mahdollisia epävarmuustekijöitä ja sitä tarvitaan esimerkiksi starttirahan hakemiseen. Tässä kirjoituksessa käsitelläänkin liiketoimintasuunnitelmaa ja annetaan myös vinkkejä sen laatimiseen.

Liikeideasta liiketoiminta­suunnitelmaksi

Ihmisillä on tapana saada paljon ideoita: on niksejä, oivalluksia, kuningasajatuksia ja sitten on liikeideoita. Puhuttaessa jälkimmäisestä liittyy asiaan vielä runsain mitoin intohimoa, toiveita sekä ajatuksia vapaudesta ja menestyksestä.

On kuitenkin niin, että idean tarkempi tarkastelu saattaa paljastaa aukkoja ja epävarmuuksia, jopa vauhtia ja vaarallisiakin tilanteitakin. Välttyäkseen vauhtisokeuden aiheuttamalta näkökentän kaventumiselta, ja sitä usein seuraavilta, taloudellisesti mittavilta, vaikutuksilta tulee yrittäjäksi aikovan laatia liiketoimintasuunnitelma, jossa selvästi kuvataan, miten hieno idea muuttuu rahaksi.

Kyllä, luit aivan oikein: rahaksi. Tapaan yritysneuvojan työssäni lähes päivittäin ihmisiä, joilla on ainutlaatuisia ideoita, joita kaikki haluavat ostaa hintaa kyselemättä ja kaikki tämä vielä ilman ainuttakaan kilpailijaa. Lienee sanomattakin selvää, että vauhtikärpänen on tässä kohtaa jo puraissut kohtalaisen tehokkaasti. Mikä siis neuvoksi? Vastaus on itsessään aika yksinkertainen: laadi liiketoimintasuunnitelma.

Mihin liiketoiminta­suunnitelmaa tarvitaan?

Kunnollinen liiketoimintasuunnitelma on liikeidean, oman osaamisen, potentiaalisten asiakkaiden, markkinaympäristön ja mielellään vielä kehitysnäkymien iteraatioprosessi, eräänlainen käymistila.

Sen lopputuotoksena syntyy selkeä, ytimekäs ja loogisesti etenevä kuvaus siitä, millä toimenpiteillä liikeidea muuttuu rahaksi siinä määrin, että se vastaa vähintään omasta työstä saatavaa palkkatasoa. Jos tähän ei ole mahdollista järkevillä toimenpiteillä päästä, on sattunut keksimään kannattamattoman idean. Lienee syytä muistuttaa, että ei ole olemassa hyviä tai huonoja ideoita, mutta kannattavia ja kannattamattomia kylläkin.

Toisin sanoen liiketoimintasuunnitelma on ensisijaisesti työkalu, jonka avulla voi selvittää itselleen, mihin sitä on oikein ryhtymässä ja millä kustannuksella. Toki hyvin laadittua suunnitelmaa tarvitaan myös moneen muuhunkin asiaan, kuten rahoituksen hakemiseen, mutta ellei omaa ajatustaan voi edes kirjoittaa paperille, on kohtuullista povata yrittäjän taipaleen olevan keskivertoa raskaampi.

Mistä liiketoiminta­­suunnitelma koostuu?

Liiketoimintasuunnitelma kaikessa yksinkertaisuudessaan kostuu seuraavista osista:

1. Kuka?
2. Mitä?
3. Kenelle?
4. Missä ympäristössä?
5. Millä välineillä?
6. Millä rahalla?
7. Missä ajassa?

Kuka?

Jokaista näistä kohdista tulee avata hieman tarkemmin. Moneen työhön tarvitaan vaikkapa lupia ja koulutusta, kuten sähköasentajalla. Sen sijaan pipojen virkkaamista on hyvä perustella vaikkapa pitkäaikaisella harrastustaustalla. Tärkeintä on selvittää, miksi juuri itse olisi paras Jeppe tai Jaana yritystä hoitamaan. Suosittelen myös päivitetyn CV:n lisäämistä liitteeksi.

Mitä?

Ei myöskään liene pahitteeksi kertoa, mitä sitä oikein aikoo tehdä. Neljän rivin sääntö pätee tässä hyvin: jos et saa tiivistettyä ideaasi neljään riviin, pohdi asiaa niin kauan, että se onnistuu.

Kenelle?

Kenelle niitä palveluita, tuotteita ja maailmaa parantavia ratkaisuja myisi? Asiakkaallepa hyvinkin, vaan on eri asia pohtia mistä asiakas löytyy: sidosryhmistä, työympyröistä vai täysin tuntemattomista? Strategioita voi laatia syvällisemminkin, mutta tätä ajattelutyötä ei pidä kirjoittaa suunnitelmaan, vaan siihen kirjataan pelkästään tulokset.

Kerro, mitä kenellekin myydään, ja ajattele rohkeasti tuotteellesi muitakin asiakkaita kuin se ensimmäiseksi mieleen tullut. Moni pitää demograafisia ja tilastollisia tietoja vakuuttavina, mutta harvemmin ne osuvat kohdalleen. Niistä voi toki saada viitteitä, mutta pohdi mieluummin, millaisia arvoja asiasi koskee ja mitä tunteita ne potentiaalisissa asiakkaissa herättävät, sillä ostopäätökset tehdään kuitenkin mutu- ja henkilökemia perustein.

Missä ympäristössä?

Toimintaympäristön määrittelyyn kuuluu sekä oman yrityksen kuvaus mahdollisesti tarvittavine varastoineen, toimistoineen ja henkilökuntineen. Lisäksi sijainti olisi hyvä mainita, kuten myös varsinainen toiminta-alue. Jos tämä on ristiriidassa tavoiteltavien asiakkaiden sijainnin kanssa, on syytä korjata sekin asiakkaat edellä. Tämä siis paljastaa, ettei yrityksen paras paikka ole aina kotisohvalla, vaikka voi sieltä käsin kauppaa käydäkin. Toimintatapaa olisi siis hyvä sivuta ainakin pääpiirteittäin.

Kilpailu on myös ympäristötekijä, ja siksi kilpailijoita tulee tarkkailla tiiviisti. On tärkeää pystyä nimeämään tärkeimmät kilpailijansa ja heidän käyttämänsä markkinointimenetelmät. Jotta oma yrityksesi pystyisi erottautumaan, täytyy miettiä niitä tekijöitä, joilla kaappaat kilpailijoiden asiakkaita itsellesi. Tapahtuuko se samoja keinoja käyttäen, vai olisiko sinulla toisenlaisia vetovoimatekijöitä?

Millä välineillä?

Usein liiketoiminta tarvitsee työ- ja apuvälineitä. Sellaisia ovat muun muassa konsulttitoimistoille ohjelmistot ja niiden lisenssit, kuljetusyhtiölle ajoneuvot ja leipurille melkoinen kokoelma kaappeja, koneita ja laitteita.

Laite- ja kalustoluetteloa tarvitaan usein myös pankissa, mutta yllättävän monet asiat voi myös vuokrata tai liisata. Tässä kohtaa on kuitenkin pidettävä mielessä vain kaikkein välttämättömimmät välineet, joita tarvitset liiketoiminnan aloittamiseen. Myöhemmät hankinnat liittyvätkin jo sitten yrityksen toivottavaan kasvuun.

Millä rahalla?

Kun myös tärkeimmät välineet, laitteet, lisenssit ja muu oikeasti toiminnan aloittamiseen tarvittava tavara on kuvailtu, on myös hyvä kertoa, mitä tämä operaatio maksaa. Vielä enemmän tulevaa rahoittajaa kiinnostaa se, paljonko pystyt itse yritykseesi sijoittamaan. Toisinaan voi tulla eteen tarve löytää rahoittaja, ja se taas usein vaikuttaa myös yritysmuotoon. Tällöin täytyy muistaa taas korjata aiempaa tekstiä vastaamaan nykytilaa.

Missä ajassa?

Monet liiketoimintasuunnitelmamallit ja -pohjat päättyvät usein tähän. Olisi kuitenkin hyvä kertoa, milloin aiot aloittaa liiketoiminnan. Aloitusajankohtaan voi liittyä remontointivaatimuksia, tarkastuksia, hyväksymisiä ja niin edelleen, jotka myös vaativat oman aikansa. Hieman suurempaa liiketoimintaa tavoittelevat yhdistävät vielä rahantarpeen ja aikataulun rahoitussuunnitelmaksi, ja tällöin voidaan sanoa olevan melko lähellä hyvin laadittua liiketoimintasuunnitelmaa.

Erinomaisen liiketoimintasuunnitelman saat, kun laadit jokaisesta kohdasta kunnollisen selvityksen ja vahvistat tiedot, etkä kirjoita pelkkiä olettamuksia. Nyt sitten vain ohjeet talteen, ja ideaa jalostamaan!

Valmis liiketoiminta­­suunnitelmapohja

On hyvä muistaa, ettei liiketoimintasuunnitelmalle ole mitään määrättyä muotoa tai mallia. Tärkeintä on, että sisältö on täyttä totta ja kuvaus liiketoiminnastasi, eikä näytä myynti- tai mainoskirjeeltä.

Alkuun voi päästä myös itse ja apuna voi hyödyntää valmiita liiketoimintasuunnitelmapohjia, joita löytyy vaikkapa uusyrityskeskuksien verkkosivuilta: yritysvantaa.fi/tyokalupakki, www.yritysespoo.fi/liiketoimintasuunnitelma-ja-laskelmat/ ja oma.yrityssuomi.fi/. Ennen varsinaisen yrityksen perustamista liiketoimintasuunnitelma kannattaa kuitenkin käydä ehdottomasti läpi ammattilaisen kanssa. Tällaisia ovat esimerkiksi uusyrityskeskuksissa työsketenelevät yritystyneuvojat.

Löydät täältä myös ladattavan perustamisoppaan alkavalle yrittäjälle: www.uusyrityskeskus.fi/tyokalupakki/perustamisopas-alkavalle-yrittajalle/ (vaatii yhteystietojen jättämisen).

Vieraskirjoittaja