Kevytyrittäjyys on ollut todella suosittua jo useamman vuoden ajan ja monet tekevätkin kevytyrittäjän hommia palkkatyönsä tai opiskelun ohessa.
Tässä tekstissä käsitellään kevytyrittäjyyttä, sen virallista asemaa sekä hyviä ja huonoja puolia. Lisäksi käsitellään myös kevytyrittäjän verotusta ja oikeutta työttömyysturvaan.
Kevytyrittäminen
Tarkkaa määritelmää kevytyrittäjyydelle ei ole olemassa, eikä laki tunne kevytyrittäjä-termiä lainkaan. Yleensä kevytyrittäjyys viittaa laskutuspalvelun kautta toimivaan henkilöön eli varsinaisesta yrittäjyydestä ei ole kyse. Usein kevytyrittäjyys nähdään palkansaajan ja yrittäjän välimuotona, vaikkei tällaista ole esimerkiksi lain tai verotuksen näkökulmasta olemassa.
Kevytyrittäminen on viime vuosina kasvanut suosiotaan huimaa vauhtia. Uusi työ ry:n arvioiden mukaan vuonna 2019 kevytyrittäjiä oli 153 000, kun taas vuonna 2018 vastaava luku oli 113 000 ja vuonna 2017 kevytyrittäjiä oli 85 000. Heidän määritelmänsä mukaan kevytyrittäjällä ei ole omaa Y-tunnusta.
Kenelle kevytyrittäjyys sopii?
Kuka tahansa voi halutessaan toimia kevytyrittäjänä ilman Y-tunnusta, sillä kevytyrittäminen ei vaadi muuta kuin rekisteröitymisen johonkin laskutuspalveluun. Yleensä laskutuspalveluihin rekisteröityminen on täysin ilmaista ja maksua menee vain laskutuksesta ja/tai palkan maksusta.
Parhaassa tapauksessa kevytyrittäjyys onkin riskitön tapa kokeilla esimerkiksi uutta liikeideaa. Kevyt yrittäjyys voi sopia loistavasti myös sivutulojen lähteeksi opiskelujen tai päätoimisen työn oheen. On hyvä kuitenkin tietää, ettei kevytyrittäjyys sovellus luvanvaraisille aloille, kuten terveydenhuoltoon.
Kannattaa kuitenkin huomioida, että esimerkiksi työntekijän palkkaaminen ei kevytyrittäjänä onnistu, vaan sitä varten tarvitaan ihan varsinainen yritys ja Y-tunnus.
Uusi työ ry:n arvioiden mukaan vuonna 2019 kevytyrittäjiä oli 153 000, kun taas vuonna 2018 vastaava luku oli 113 000 ja vuonna 2017 kevytyrittäjiä oli 85 000.
Yrittäminen ilman Y-tunnusta
Tyypillisesti kevytyrittäjyys viittaa henkilöön, joka toimii yrittäjämaisesti ilman omaa Y-tunnusta. Hän siis tekee töitä omiin nimiinsä ja käyttää työn laskuttamiseen jotakin laskutuspalvelua. Tässä blogitekstissä keskitytäänkin tällaiseen kevytyrittäjyyteen.
Laskutuspalvelu hoitaa kevytyrittäjän puolesta laskutuksen lisäksi esimerkiksi laskujen perinnän tarvittaessa, tuloveroilmoituksen verottajalle ja verojen maksun. Kevytyrittäjä voi nostaa palvelusta kerryttämäänsä rahaa palkkana, josta pidätetään hänen verokorttinsa mukaisesti ennakkoveroja.
Laskutuspalvelut ottavat tyypillisesti jonkin prosentuaalisen tai kiinteän maksun laskutuksesta ja mahdollisesti myös erillisen palvelumaksun palkan maksamisesta.
Yrittäminen Y-tunnuksella
Jotkut laskutuspalvelut mainostavat kevytyrittäjille myös oman Y-tunnuksen saamista. Tällöin on kyse todellisuudessa oman toiminimen perustamisesta eli yksityiseksi elinkeinonharjoittajaksi ryhtymisestä, josta voi lukea lisää eri yritysmuotoja käsittelevästä kirjoituksesta.
Tämä eroaa kevytyrittäjyydestä siten, että Y-tunnuksella toimiva yrittäjä on oikeutettu arvonlisäverohuojennuksiin, joita pelkästään laskutuspalvelun kautta toimivat kevytyrittäjät eivät saa. Toisaalta tällöin täytyy hoitaa myös yrittäjän lakisääteiset velvollisuudet, kuten vähintään yhdenkertainen kirjanpito.
Käytännössä kevytyrittäjyys Y-tunnuksella tarkoittaa yrityksen perustamista ja tällaista tarjoavat palvelut siis vain auttavat yrityksen perustamisessa, laskutuksessa sekä kirjanpidossa. Kyseessä on palvelun nimestä huolimatta jo ihan varsinainen yritys.
Kevytyrittäjän virallinen asema
Laki ei tunne lainkaan kevytyrittäjyyttä, joten riippuen tulkinnasta heidät rinnastetaan joko palkansaajiin tai yrittäjiin. Ennen kevytyrittäjäksi ryhtymistä onkin hyvä tiedostaa, miten esimerkiksi verottaja tai TE-toimisto suhtautuvat kevytyrittäjyyteen, ja millaisia vakuutuksia kevytyrittäjä tarvitsee.
Kevytyrittäjyys ja verotus
Kevytyrittäjän verotus saa usein aikaan monia kysymyksiä, kuten miten verojen maksu hoidetaan ja oikeuttaako kevytyrittäjyys arvonlisäverohuojennuksiin. Verottaja määrittelee kevytyrittäjän seuraavasti:
Kevytyrittäjänä
- työllistät itsesi,
- toimityrittäjämäisesti perustamatta omaa yritystä ja
- laskutat asiakasta laskutuspalveluyrityksen kautta.
Verotuksen näkökulmasta laskutuspalvelun kautta toimiva kevytyrittäjä on rinnastettavissa palkansaajaan, koska laskutuspalvelu pidättää ennakkoveron heille toimitetun verokortin mukaisesti ja tekee tuloveroilmoituksen.
Kevytyrittäjät eivät ole oikeutettuja arvonlisäverohuojennuksiin, koska laskutus tapahtuu aina laskutuspalvelun Y-tunnuksen kautta. Jos laskutusta tekisi oman Y-tunnuksen kautta, alle 10 000 euron liikevaihdolla saa kaikki maksamansa arvonlisäverot takaisin ja 10 000 – 30 000 euron liikevaihdolla takaisin tulisi puolet.
Yrittäjät ovat oikeutettuja vähentämään myös hankintoja verotuksessa. Koska kevytyrittäjällä ei ole omaa Y-tunnusta, hän ei voi vähentää yritystoimintaan liittyviä hankintoja.
Kevytyrittäjyys ja työttömyysturva
Ennen kevytyrittäjyyden aloittamista on tärkeää tiedostaa, että työttömyysturvaa koskevan lainsäädännön osalta kevytyrittäjä nähdään pääsääntöisesti yrittäjänä. Oikeuteen saada työttömyysturvaa vaikuttaakin eniten se nähdäänkö yrittäjyys pää- vai sivutoimisena.
Arvion yritystoiminnan pää- tai sivutoimisuudesta tekee aina TE-toimisto ja se on riippumaton esimerkiksi verottajan tulkinnasta. Arvio tehdään vasta siinä tilanteessa, kun kevytyrittäjä on jäänyt työttömäksi. Yritystoiminta katsotaan päätoimiseksi, jos työmäärä on niin suuri, ettei siitä johtuen voi ottaa vastaan kokoaikaista työtä. Arvioon eivät vaikuta saadut tulot, vaan lähinnä yritystoimintaan käytetty aika.
Kevytyrittäjyys ei takaa, että henkilö olisi oikeutettu työttömyysturvaan. Onkin hyvä tiedostaa, että jos yritystoiminta nähdään päätoimisena, voi kevytyrittäjä jäädä työttömyysturvan ulkopuolelle.
Kevytyrittäjän vakuutukset
Kevytyrittäjä on velvollinen ottamaan YEL-vakuutuksen eli yrittäjän eläkevakuutuksen, jos sen vaatimat edellytykset täyttyvät. Käytännössä YEL-vakuutus vaaditaan, jos henkilö on 18-67-vuotias, työtulon arvo on yli 7799,37€ vuodessa (luku vuodelta 2019) ja toiminta kestää minimissään neljä kuukautta.
Lisäksi kevytyrittäjä voi harkita vastuu- ja tapaturmavakuutuksen ottamista, riippuen tietenkin tehtävän työn luonteesta. Useimmat laskutuspalvelut sisältävät jo oletuksena vastuu- ja tapaturmavakuutuksen, mutta ne ovat tyypillisesti voimassa vain, jos tehtävästä työstä tehdään työsuoriteilmoitus laskutuspalveluun ennen työn aloittamista. Voimassa olevat vakuutukset ja niiden ehdot kannattaa kuitenkin aina tarkistaa omalta palveluntarjoajalta etukäteen.
