Työhuonevähennys kannattaa jokaisen yrittäjän ja palkansaajan tehdä, jos työskentelee paljon kotona. Useimmat yrittäjät voivat tehdä työhuonevähennyksen samaan tapaan kuin palkansaajatkin, ainoastaan toiminimiyrittäjät tekevät sen hieman eri tavalla. Tässä kirjoituksessa käsitellään työhuonevähennystä ja sen tekemistä.
Mikä on työhuonevähennys?
Työhuonevähennys tulee kyseeseen yleensä silloin, kun töitä tehdään säännöllisesti kotona. Yrittäjyys on usein iso satsaus myös taloudellisesti, joten uusilla yrittäjillä ei välttämättä ole heti erillistä omaan työtilaa ja toisaalta kaikille yrityksille ei ole välttämättä järkevää hankkia lainkaan erillistä työtilaa.
Työhuonevähennys voidaan tehdä myös silloin, kun yrittäjä säilyttää yrityksen tarvikkeita ja laitteita kotona. Yrityksen varastotilana saattaakin tällöin toimia esimerkiksi yksi huone tai vaikkapa autotalli.
Tutustu myös oletko oikeutettu muihin vähennyksiin tai korvauksiin, esimerkiksi kilometrikorvaus on esitelty toisessa blogissa.
Yksityinen elinkeinonharjoittaja
Yksityiset elinkeinonharjoittajat eli tuttavallisemmin toiminimiyrittäjät saattavat työskennelle usein kotona tai kodin yhteydessä voi sijaita kokonaan erillinen työtila, kuten esimerkiksi kampaamo.
Kotona työskentelevät toiminimiyrittäjät voivat tehdä työhuonevähennyksen suoraan yrityksen kuluina. Yrittäjä on oikeutettu vähennyksiin joko työtilan todellisten kulujen tai Verohallinnon euromääräisen työhuonevähennyssumman mukaisesti. Näihin palataan vielä tarkemmin tässä kirjoituksessa.
Muut yritysmuodot
Toiminimiyrittäjien lisäksi monet muutkin yrittäjät työskentelevät kotona joko osittain tai jopa päätoimisesti. Esimerkiksi osakeyhtiön ja avoimen yhtiön tapauksessa työhuonevähennystä ei voi kuitenkaan tehdä yrityksen verotuksessa, vaan se tehdään aina yrittäjän henkilökohtaisessa verotuksessa. Tässä tapauksessa vähennystapa on samanlainen kuin palkansaajalla. Lue tarkemmin, mitkä ovat yritysmuodot Suomessa.
Miten työhuonevähennys tehdään?
Palkansaajat ja yrittäjät, toiminimiyrittäjiä lukuun ottamatta, voivat tehdä työhuonevähennyksen joko sähköisesti Omaverossa tai paperisella lomakkeella.
Oletuksena jokainen veronmaksaja saa 750 euron tulonhankkimisvähennyksen, joten korvaus saa vain silloin, kun tämä summa ylittyy. Tulonhankkimisvähennykseen lasketaan työhuonevähennyksen lisäksi muun muassa ammattikirjallisuus ja työkalut.
Työhuonevähennyksen kannalta on oleellista, tekeekö töitä kotona yli vai alle 50% ajasta, sillä se vaikuttaa suoraan työhuonevähennyksen määrään.
Verohallinnon yhtenäistämisohjeiden mukaiset kaavamaiset vähennykset olivat vuonna 2019. Vuodella 2020 näitä summia ei ole vielä päätetty.
Vähennys on 900 euroa/vuosi:
- Jos työnantaja ei ole järjestänyt työpistettä tai jos työhuonetta käyttää kotonaan pääansiotulon hankkimiseen.
- Jos työnantaja on järjestänyt työpaikalle työpisteen, mutta etätyötä tekee kotona yli 50% työpäivien kokonaismäärästä.
Vähennys on 450 euroa/vuosi:
- Jos työnantaja on järjestänyt työpaikalle työpisteen, mutta etätyötä tekee kotona enintään 50% työpäivien kokonaismäärästä.
- Jos työhuonetta käytetään kotona osapäiväisesti pääansiotulojen, huomattavien tai pysyvien sivutulojen hankkimiseen.
Vähennys on 225 euroa/vuosi:
- Jos kotona olevaa työhuonetta käytetään satunnaisten sivutulojen hankkimiseen.
Jos aviopuolisot käyttävät työhuonetta osapäiväisesti pääansiotulojen tai pysyvien sivutulojen hankkimiseen, vähennyksen määrä on puolisoilla yhteensä 675 euroa/vuosi.
Lähde: Vero.fi- Tulonhankkimismenot
Kaavamainen vähennys vai vähennys todellisten kulujen mukaan?
Työhuonevähennyksen voi tehdä joko kaavamaisesti Verohallinnon määrittämän euromääräisen summan mukaan tai vaihtoehtoisesti todellisten kulujen mukaisesti. Vähennyksen tekeminen todellisten kustannusten mukaan voi tuottaa etenkin yrittäjille suuremman euromääräisen hyödyn, mutta sen tekeminen vaatii myös enemmän työtä.
Työhuonevähennys kannattaa yleensä tehdä todellisten kulujen mukaan, jos työhön liittyy paljon kotona tehtävää työtä. Todellisten kulujen mukaan vähentämiseen vaikuttaa myös asunnon kokonaispinta-ala, yritystoiminnan käytössä oleva pinta-ala, asukkaiden määrä, harjoitetun toiminnan laajuus sekä yrityksen toimia-ala.
Todellisten kulujen mukaan vähentäminen ei välttämättä ole mahdollista esimerkiksi, jos asunto on todella pieni ja yrityksen toiminta on vähäistä, eikä toimintaa varten tarvitse erillistä tilaa. Jos taas kyseessä on esimerkiksi kampaamo tai kauneudenhoitopalvelut, on täysin perusteltua, että niitä varten tarvitaan erillinen tila.
Jos työhuonevähennys tehdään todellisten kulujen mukaan, täytyy kulut selvittää ja dokumentoida. Pyydettäessä selvitys ja dokumentointi pitää toimittaa myös Verottajalle.
Mikä kaikki on vähennyskelpoista?
Vähennyskelpoisia ovat esimerkiksi työhuoneesta aiheutuvat vuokra- tai vastikekulut, valaistus- ja lämmityskulut sekä kalusteet, kuten työpöydät ja -tuolit. Vuokra- ja vastikekulut lasketaan yleensä suhteuttamalla työhuoneen pinta-ala asunnon muuhun pinta-alaan. Jos työhuone on esimerkiksi 20 % koko asunnon pinta-alasta, voidaan vuokrakuluistakin 20% laittaa vähennyksiin.
Vähennyskelpoisia kalusteita ovat ainoastaan työkäyttöön tulevat kalusteet, tällaisia voisivat olla vaikkapa erillinen näyttö, näppäimistö ja työpöytä. Jos yksittäisen kalusteen hankintahinta on maksimissaan 1000 euroa, voidaan sen hankkimisesta aiheutuneet kulut vähentää kerralla. J os hankintahinta ylittää 1000 euroa, vähennetään siitä aiheutuneet kulut vuosittaisina 25% poistoina.
