Joomla!-julkaisujärjestelmä

Erilaiset nettisivut rakennetaan nykyään lähes poikkeuksetta jonkin julkaisujärjestelmän päälle. Yksi suosituimmista vaihtoehdoista paljon käytetylle WordPressille on Joomla!. Sen avulla voidaan rakentaa esimerkiksi kotisivut tai verkkokauppa, sekä myöhemmin tietenkin lisätä ja päivittää sivuston sisältöä.

Tutustumme tässä kirjoituksessa tarkemmin Joomlaan ja luomme jo pienen katsauksen, mitä uutta 4.0-versio tuo tullessaan. Kysyimme myös paljon Joomlan kanssa työskennelleeltä Heli Tolvaselta kokemuksia Joomlan käytöstä ja sen parhaista puolista.

Mikä on Joomla?

Joomla on ilmainen avoimen lähdekoodin sisällönhallintajärjestelmä (content management system, CMS), jonka ensimmäinen 1.0-versio julkaistiin syyskuussa 2005 eli lähes 14 vuotta sitten. Joomlan kehitystiimi irtautui Mambo-ohjelmistoprojektista elokuussa 2005, jonka jälkeen he perustivat uuden Mambo-ohjelmistoon pohjautuvan projektin, joka sai myöhemmin nimekseen Joomla!.

Joomlalla on kaikkiaan yli 100 miljoonaa latausta ja sen sanotaan usein olevan toiseksi käytetyin julkaisujärjestelmä, suositun WordPressin jälkeen. Zonerin webhotelleissa Joomla onkin tutkitusti toiseksi käytetyin julkaisujärjestelmä 4,2% osuudellaan. Joomla jättää taakseen esimerkiksi Drupal-sisällönhallintajärjestelmän.

Joomla tarjoaa hyvän alustan erilaisten sivustojen rakentamiseen ja etenkin monipuoliseen sisällöntuotantoon, esimerkiksi artikkeleiden kirjoittamiseen ja kuvien julkaisemiseen. Se mahdollistaa myös sisällön lajittelemisen erilaisten kategorioiden ja tagien avulla. Joomla voikin olla erityisen hyvä vaihtoehto, jos tiedetään sivustolle tulevan paljon lajiteltavaa sisältöä, kuten erilaisia artikkeleita, kuvia ja muuta mediasisältöä.

Joomlan on yksinkertainen käyttää ja joustava, eli se on helposti laajennettavissa aina sivustoprojektien koon mukaan. Joomlaan on myös olemassa tuhansia lisäosia ja valmiita sivupohjia, niin ilmaisia kuin maksullisiakin. Niiden avulla kotisivujen tai vaikkapa verkkokaupan rakentaminen onnistuu kätevästi.

Tällä hetkellä Joomla on käännetty jo 75 eri kielelle ja monikielisyys on siinä valmiiksi sisäänrakennettuna, eri kieliversioiden käyttöönottoa varten ei tarvitakaan erillistä lisäosaa. Joomla voikin tarjota hyvän vaihtoehdon tilanteissa, joissa sivusto halutaan kääntää usealle eri kielelle. Joomla on muidenkin nykyaikaisten sisällönhallintajärjestelmien tapaan myös mobiili- ja hakukoneystävällinen.

Joomlalla on oma maailmanlaajuinen yhteisö, joka koostuu yksittäisistä tukihenkilöistä ja tiimeistä. Heiltä on mahdollista saada apua erilaisissa ongelmatilanteissa. Joomlasta löytyy myös sisäänrakennettu ohjevalikko, joka auttaa kaiken tasoisia käyttäjiä.

Joomla 3.9 ja 4.0 -versiot

Joomlan nykyinen 3.9-versio on julkaistu lokakuussa 2018. Sen suurimmat muutokset aiempiin versioihin verrattuna olivat yksityisyyttä parantavat muutokset, jotka liittyivät EU:n tietosuoja-asetukseen eli GDPR:ään.

Joomla 4.0 on uusi pääversio, joka julkaistaan aikataulun mukaan loppuvuodesta 2019. Joomla 4.0 -version on luvattu sisältävän paljon uusia ominaisuuksia, kuten:

• Puhtaampi ja tehokkaampi koodipohja, josta on poistettu vanhentuneita toimintoja.
• Helpompi, nopeampi ja käyttäjäystävällisempi Joomla-asennus.
• Uudet käyttöliittymät (backend ja frontend).
• Täysin uusittu Media Manager, joka tarjoaa paremman käyttöliittymän ja uudet kuvankäsittelyominaisuudet.
• Uusi julkaisutyökalu, jonka avulla artikkeleita voidaan jatkossa hallita edistyneellä ja muokattavalla tavalla.

Kokemuksia Joomlan käytöstä

Kysyimme Heli Tolvaselta, miksi hän on itse päätynyt käyttämään Joomlaa, mikä tekee Joomlasta erityisen hyvän valinnan ja kenelle tai millaisiin projekteihin Joomla parhaiten sopii. Kysyimme myös, miksi hän on viime aikoina siirtänyt useita sivustoja Joomlasta WordPressiin.

Heli Tolvanen on touhunnut verkkosivujen kanssa jo siitä lähtien, kun ne yleistyivät html-pohjaisina. Hän pyörittää pientä Elegant Paw -nimistä mainostoimistoa, joka keskittyy lähinnä verkkosivuihin ja verkkokauppoihin, tarjoten avaimet käteen ratkaisuja etenkin pienille yrityksille ja yhdistyksille. Verkkosivuista ja -kaupoista on tullut Helille intohimo ja hän haluaakin kerätä koko ajan enemmän ja enemmän tietoa niihin liittyvistä asioista.

Miten päädyit käyttämään Joomlaa?

Heli: ”Päädyin itse käyttämään Joomlaa, koska meille opetettiin ammattikorkeakoulussa sen perusteen. Joomlan kanssa touhuaminen tuli siis itselleni ensin tutuksi. Joomlalla saa tehtyä näyttäviäkin sivustoja, kuten muillakin sisällönhallintajärjestelmillä.”

Mitkä ovat Joomlan vahvuudet verrattuna muihin sisällönhallintajärjestelmiin?

Heli: ”Ehdottomasti monikielisyyden tukeminen on Joomlan suurin plussa, se löytyy suoraan järjestelmästä. Ei tarvitse mitään muuta kuin asentaa kielet, jotka haluat järjestelmässä toimivan ja homma toimii. Arvostan Joomlassa myös helppoa käyttäjien- ja sisällönhallintaa.”

Kenelle Joomla sopii parhaiten?

Heli: ”Joomla on ehkä enemmän isompien sivustojen pohja. Siitä on etua, jos pitää hallita isoja tietomääriä, käyttäjiä ja mediaa. Kansioittaminen on hyvä puoli, etenkin kuvissa, jos niitä kertyy sivustolle paljon. Lisäksi Joomla on hyvä valinta, jos sivustolla on paljon päivittäjiä eli käyttäjiä ylläpitopuolella.”

Miksi olet siirtänyt sivustoja Joomlasta WordPressiin?

Heli: ”Tällä hetkellä olen päätynyt vaihtamaan Joomlasta WordPressiin, koska WordPressin kehitys on nopeampaa. Teen kuitenkin molemmilla järjestelmillä töitä, mutta sivustot, jotka ovat pieniä ja käyttäjät niitä itse päivittävät, olen vaihtanut WordPressin päälle.

WordPressillä saa tehtyä lähes kaiken, mitä nyt haaveilla saattaa, eli kehittäjät ovat huomattavasti aktiivisempia viemään järjestelmää eteenpäin. WordPressiin löytyy myös paljon enemmän ihan ilmaisena lisäosia. Joomlassa monesti samasta joutuu maksamaan ja se ei ole asiakkaiden etu. Lisäksi WordPressiin löytyy lähes aina tietoa, jos on joku ongelma sivuston kanssa. Kun käyttäjiä on paljon niin tilanne on se, että lähes aina sama tilanne on jo koettu jossain päin maailmaa.

Joomlaan joutuu myös tekemään yleensä aika paljon koodilla ja tyyleillä hommia. Vaikka olisi kuinka toimiva teema, niin silti tilanne vaatii yleensä kuitenkin tuntemusta koodeista ja CSS:stä. Asiakkaat, jotka haluavat päivittää itse sivujaan, niin WordPress on vaan helpommin päivitettävä ja sen kanssa aloittelijakin pärjää vallan mainiosti.

Molempia järjestelmiä tulee päivittää kuitenkin aktiivisesti, että tietoturva säilyy. Eli siitä ei päästä kummassakaan järjestelmässä. Sivustoa ei voi vaan tehdä ja jättää lepäilemään. Molempia järjestelmiä kehittäjä joutuu opiskelemaan koko ajan.”

Heli kokosi Joomlan plussat ja miinukset:

+ Monikielisyyden mahdollistaminen
+ Isojen sivustojen tietojen järjestäminen
+ Käyttäjien hallinta
– Monet lisäosat kalliita
– Käyttäjäyhteisö ei ole niin iso kuin WordPressissä
– Teeman ja lisäosien päivityksissä yleensä tarvitsee ammattilaisen asialle

Joomlan palvelinvaatimukset

Joomla 3.x -versioiden palvelin vaatimukset:

• PHP 5.3.10 tai uudempi (suositellaan kuitenkin käytettäväksi PHP 7.1 -versiota tai uudempaa).
• Tietokannoista suositellaan käytettäväksi joko MySQL:ää tai PostgreSQL:ää. MySQL:stä tulisi olla vähintään versio 5.1 (suositeltu 5.5.3 tai uudempi) ja PostgreSQL:stä vähintään versio 8.3.18 (suositeltu 9.1 tai uudempi).

Joomla-webhotelli

Joomlalla toteutetuille sivustoille riittää hyvin webhotelli, jonka koko kannattaa valita sivuston tarpeen mukaan. Joomla löytyy valmiina Zonerin webhotellien Installatron-työkalusta, joka tekee Joomlan asentamisesta ja päivittämisestä helppoa. Autamme myös aina mielellämme  kaikissa palvelintilan valintaan liittyvissä kysymyksissä.