Freelancer-työ

Kaisa Huttunen

Freelancer-työ voi houkutella sen tuoman vapauden takia, mutta toisaalta siihen liittyy myös vastuu omasta toimeentulosta. Tässä kirjoituksessa käsitellään freelancer-työtä ja freelancerin virallista asemaa.

Mitä tarkoittaa freelancer?

Yleensä freelancer-termillä viitataan henkilöön, joka työllistää itsensä useiden eri työn- tai toimeksiantajien kautta. Freelancerin työsuhteille ja toimeksiannoille tyypillistä on niiden lyhyt pituus sekä se, että niitä voi olla myös useita samaan aikaan. Freelancer voi olla joko yrittäjä tai palkansaaja.

Itse termi on lainattu suomen kieleen englannista, jossa se on alun perin tarkoittanut palkkasotilasta. Freelancer-termi on tiettävästi esiintynyt ensimmäisen kerran Sir Walter Scottin teoksessa Ivanhoe.

Tyypillisesti freelancereitä on ollut erityisen paljon kulttuurialan työntekijöissä, kuten muusikoissa, toimittajissa, näyttelijöissä ja kääntäjissä. Freelancerina voi kuitenkin toimialasta riippumatta.

Freelancer työ voi olla esimerkiksi muusikon työtä.

Freelancer-palkansaaja

Freelancer voi toimia työntekijänä tai hänelle voidaan maksaa työsuorituksesta palkkiota. Jos freelancer toimii työntekijänä, hän toimittaa verokortin työnantajalle ja työnantaja hoitaa ennakonpidätyksen sekä muut työnantajan sivukulut. Saman verokortin kopion voi toimittaa useille eri työnantajille yhtä aikaa.

Freelancerille voidaan maksaa myös palkkiota työsuorituksesta, jos työsuhteen tunnusmerkit eivät täyty. Yleensä työsopimuksesta ei katsota olevan kysymys, jos työnantaja vain hyväksyy tai hylkää valmiin lopputuloksen, muttei valvo työsuoritusta mitenkään.

Jos kyseessä ei ole työsopimus, tällöin on kyse muuna kuin palkkana maksettavasta korvauksesta eli palkkiosta, tyypillisesti esimerkiksi freelancer-toimittajille maksetaan juttupalkkioita. Palkkion maksun yhteydessä työnantajan tulee periä maksettavasta palkkiosta veroprosentin mukainen ennakonpidätys, mutta työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa sosiaaliturva- ja TyEL-maksuja.

Freelancer-yrittäjyys

Yrittäjäksi ryhtyminen on myös yksi vaihtoehto freelancereille. Tällöin freelancer voi laskuttaa tekemästään työstään oman yrityksen kautta. Usein freelancer-yrittäjät valitsevat yritysmuodokseen yksityisen elinkeinonharjoittajan eli toiminimiyrittäjyyden, vaikka toki mikä tahansa muukin yritysmuoto olisi mahdollinen. Lue, mitkä ovat yritysmuodot Suomessa.

Freelancer-yrittäjyys tarjoaa monia etuja, joista merkittävin on laskutus. Monet yritykset toivovat säästyvänsä palkanmaksulta ja työnantajana toimiseen liittyviltä velvollisuuksilta. Ilman omaa yritystä laskuttaminen on hoidettava jonkin laskutuspalvelun kautta, jolloin laskutuspalvelu ottaa myös oman provisionsa maksusta, mikä tulee usein kalliiksi etenkin isommilla laskutusmäärillä.

Ajanhallinta on tärkeä taito freelancer-työtä tekevälle.

Freelancerina toimiminen

Freelancerina oleminen tarjoaa monia etuja, jonka takia se houkuttelee monia. Toisaalta vastuu omasta toimeentulosta vaatii myös usein merkittävää panostusta ja epävarmuuden sietämistä, eikä sen takia sovi kaikille.

Kannattaakin rauhassa tutustua aiheeseen ennen lopullisen päätöksen tekemistä. Toki ainahan on mahdollista palata myöhemmin ihan työntekijäksi tai kokeilla freelancerina toimimista sivutoimisesti vaikkapa kevytyrittäjyyden kautta. Lue, mitä kevytyrittäjyys tarkoittaa.

Vapaus

Merkittävin etu lienee vapaus suunnitella omat työrupeamat juuri sen pituiseksi kuin haluaa ja toisaalta myös mahdollisuus vaikuttaa siihen, kenelle töitä tekee. Eri yritysten parissa työskentely mahdollistaa myös sen, että pääsee kurkkaamaan erilaisten organisaatioiden toimintaan. Parhaassa tapauksessa freelancer voi itse valita kiinnostavimmat projektit, joiden parissa työskennellä ja määritellä itse työajat sekä -paikat.

Oman työn myyminen

Freelancerina joutuu usein jatkuvasti etsimään mahdollisia töitä ja työtarjouksia, mikä vaatii sekä myynnin että markkinoinnin osaamista. Freelancerin kannattaakin tutustua esimerkiksi social selling -menetelmään ja harkita omien kotisivujen perustamista, jotka mahdollistavat oman osaamisen esittelemisen.

Työn tarpeeksi korkea hinnoittelu on myös todella tärkeää, sillä loma-ajan palkka tulisi aina tienata etukäteen. Lisäksi hinnoissa on huomioitava mahdolliset syntyvät kulut sekä mahdolliset yrittäjyyteen liittyvät maksut. Hinnoittelu edellyttää myös hyviä ajanhallinta taitoja, sillä on ostattava arvioida kauanko mikäkin työtehtävä vie aikaa.

Freelancerin virallinen asema

Freelancerin virallinen asema ei ole aivan yksiselitteinen ja siihen vaikuttaa esimerkiksi se, katsotaanko hänen olevan työntekijä vai yrittäjä.

Freelancer ja verotus

Verottaja määrittelee freelancerin seuraavasti:

Freelancerilla tarkoitetaan henkilöä, jolla on vuoden aikana, jopa samanaikaisesti, useita työn- tai toimeksiantajia.

Ansiotuloksi katsotaan sekä työsuhteen perusteella saatu palkka että siihen rinnastettava tulo eli esimerkiksi freelancerin palkkio, tällaiset tulot verotetaan siis ansiotulona. Verotuksessa on mahdollisuus vähentää tulojen hankkimisesta johtuvat menot, tosin menojen vähennysoikeus ratkaistaan aina tapauskohtaisesti. Jos freelancer saa työkorvausta yli 10 000 euroa vuodessa, tulee hänen ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi.

Jos freelancer toimii puolestaan yrittäjänä, verotetaan häntä sen mukaisesti. Esimerkiksi yksityisen elinkeinonharjoittajan eli toiminimiyrittäjän tapauksessa vähintään 80% yrityksen tekemästä tuloksesta katsotaan henkilökohtaiseksi tuloksi ja verotetaan ansiotuloveroprosentin mukaan. Yrittäjän täytyy tietysti myös ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi, jos siihen liittyvät ehdot täyttyvät.

Freelancer-verokortti

Moni muistaa freelancer-verokortin, joka mahdollisti useille työnantajille työskentelyn samanaikaisesti. Jokaiselle toimitettiin vain oma kopio kyseisestä verokortista. Nykyisin freelancer-verokorttia ei ole enää käytössä, sillä sama verokortti käy kaikkeen työhön.

Lisätietoa freelancerin verotuksesta täältä: Vero.fi – Freelancer-verotuksessa

Freelancerin työttömyysturva

Freelancerin oikeus työttömyysturvaan riippuu täysin siitä, katsooko Työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) kyseessä olevan pää- vai sivutoimisen yrittäjyyden. Valitettavasti tästä päätetään aina tapauskohtaisesti vasta siinä tilanteessa, kun freelancer on hakemassa työttömyyskorvausta.

TE-toimisto ei suoraan katso sitä, onko freelancerilla virallista yritystä tai y-tunnusta, vaan olennaisempaa on käytetty aika. Jos TE-toimisto katsoo, että freelancerina toimiminen estää kokoaikaisen työn vastaanottamisen, kyse on päätoimisesta yrittäjyydestä.

Vakuutukset

Freelancerin kannattaa aina selvittää tarve mahdollisiin vakuutuksiin. Jos YEL-työtulot ovat yli 7958,99 euroa (vuonna 2020), täytyy hänen ottaa YEL-vakuutus. YEL-tuloiksi katsotaan yrittäjänä saadut tulot tai työsuoritteesta maksetut palkkiot.

Lisäksi freelancereiden kannattaa usein ottaa vähintään vastuuvakuutus, joka korvaa hänen toiminnastaan aiheutuneet henkilö- ja esinevahingot.