Minustako yrittäjä?

Kaisa Huttunen

Oletko pohtinut, minustako yrittäjä? Osalle yrittäjyys on kutsumus, mutta osa päätyy yrittäjiksi puhtaasti sattuman kautta. Tässä kirjoituksessa käsitellään yrittäjäksi ryhtymistä, yrittäjän ominaisuuksia ja sisäistä yrittäjyyttä. Mukana myös sarjayrittäjä ja yrityssparraaja Katja Rajala.

Katja Rajala

Innopop Oy:n Katja Rajala on kokenut sarjayrittäjä, yrityssparraaja ja hallitusammattilainen. Hänen oma yrittäjän taipaleensa alkoi vuonna 1994 kaupan alalla. Katja on koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri, joka on opiskellut sote-johtamista ja psykologiaa.

Hänellä on pitkää kokemus yrittäjien ja yritysten kehittämisestä alan edunvalvonnan, järjestötyön ja monipuolisen hallitustyöskentelyn myötä. Nykyisin Rajala valmentaa yrityksiä ja yrittäjiä tavoitteenaan tukea yrittäjän kokonaisvaltaista hyvinvointia ja yrityksen menestystä. Syksyn aikana häneltä ilmestyy kirja Yrittäjän Syke– Yrittäjänä elämisen taito. Kirja sopii yrittäjille ja yrittäjyyttä suunnitteleville pohdintojen tueksi.

Yrittäjäksi ryhtyminen

Oletko pohtinut, miksi yrittäjäksi ryhtyisit tai sitä, olisiko sinusta yrittäjäksi? Yrittäjänä voi toimia niin täysipäiväisesti kuin osa-aikaisestikin. Parhaassa tapauksessa yrittäjyys on omien unelmien toteuttamista, asiakkaiden auttamista ja intohimoa omaa työtä kohtaan.

Kuka tahansa voi periaatteessa toimia yrittäjänä, sillä yrittäjäksi ryhtyminen ei vaadi mitään erityisosaamista tai -ominaisuuksia ja on hyvä muistaa, että yrityksiäkin on hyvin monenlaisia. Tärkeintä on, että keksii jonkin idean tai oivalluksen ja on valmis panostamaan yritystoimintaan sekä opettelemaan tarpeen mukaan uutta.

Katja: ”Yrittäjäksi voi lähteä, mikäli kokee, että on jokin loistava idea, tuote tai palvelu, jolle voisi olla markkinoilla oma paikkansa. Tärkeää on, että itsellä on liiketoimintaosaamista, sekä varsinaista substanssiosaamista.

Oleellista on miettiä myös sen hetkinen elämäntilanne ja pohtia yrittäjyyttä elämän eri roolien ja vastuiden kautta. Taloudellisten haasteiden lisäksi ensimmäiset vuodet vaativat isoa ajallista panostusta. Tunteja ei voi laskea ja tuloja ei heti virtaa suhteessa tehtyyn työmäärään. Mahdollistaako elämäntilanteesi tämän kaiken niin ajallisten, kuin taloudellisten resurssien näkökulmasta, onko ajoitus oikea?

On hyvä puntaroida myös omia motiiveja siitä, mitä yrittäjyydeltä hakee. Liikeideasi ja motivaatiosi tullaan testaamaan moneen otteeseen. ”

Yritysidea

Minustako yrittäjä -pohdinta voi saada alkunsa liikeideasta. Yrittäjäksi ryhtyminen vaatiikin aina jonkinlainen idea tai oivallus. Yrittäjän tulisikin löytää sopiva markkinarako. Ilman markkinaraon löytämistä yritystä voi olla hankalaa tai mahdotonta saada kannattavaksi.

Markkinarako voi löytyä esimerkiksi siten, että yrittäjäksi aikova huomaa puutteen markkinoilla. Mikään taho ei valmista kyseistä tuotetta tai vastaavan tuotteen voisi valmistaa vielä hieman paremmilla ominaisuuksilla.

Minustako yrittäjä? -pohdinta kannattaa tehdä huolella.

Toisaalta myös kasvanut kysyntä voi tehdä tilaa markkinoille. Joskus voidaan löytää jo olemassa oleville tuotteille uusi kohderyhmä tai käyttötapa. Yritysidean taustalla tulisi parhaassa tapauksessa yrittäjän henkilökohtainen kiinnostus ja taito. Usein idea voi lähteä vaikkapa harrastuksesta.

Idean toimivuus kannattaa testata laatimalla liiketoimintasuunnitelma. Sen avulla on mahdollista selvittää esimerkiksi, miten paljon rahoitusta tarvitaan ja onko yritystoimintaa ylipäätänsä mahdollista saada kannattavaksi.

Yrittäjän ominaisuudet

Monesti kuulee esitettävän erilaisia listoja yrittäjän ominaisuuksista, vaikka jokainen yrittäjä on aina omanlaisensa persoona ja se, miksi yrittäjäksi haluaa lähteäriippuu aina täysin henkilöstä. Toki on mahdollista löytää myös useita yrittäjiä yhdistäviä ominaisuuksia. Usein puhutaan myös yrittäjähengestä.

Katja: ”Erilaisia ominaisuuksien listoja on monia. Korostaisin kuitenkin paineensietokykyä, päätöksenteon taitoa, halua ottaa ja kantaa vastuuta. Yrittäjän tulee osata ensin johtaa itseään, sen jälkeen on mahdollisuus johtaa hyvin myös mahdollisia työntekijöitä. Yrittäjän tulee huolehtia ja olla kiinnostunut oman osaamisensa päivittämisestä ja yrityksen kehittämisestä, seurata ajan ilmiöitä ja etenkin oman toimialansa markkinoita.”

Vuorovaikutustaidot

Katja: ”Erityisen tärkeää ovat vuorovaikutustaidot. Lopulta on kyse aina siitä, miten kohtaat asiakkaasi, yhteistyökumppanisi ja mahdolliset työntekijäsi. Kohtaamisissa tapahtuvat onnistumiset ja epäonnistumiset. Oletko uskottava ja herättääkö käytöksesi luottamusta?

Jokaisen tulisi tunnistaa millaiset ovat omat vuorovaikutustaidot, ja miten niitä tulisi kehittää. Tähänkin on onneksi myös pk-yrittäjälle sopivaa valmennusta tarjolla. Kaikesta ei tarvitse selvitä yksin. On osattava pyytää apua ja hyödyntää muita. Kukaan meistä ei osaa kaikkea. Nämä taidot korostuvat entisestään, koska verkostoitumisen merkitys pk- yrittäjälle on isossa roolissa.”

Ammattitaito ja osaaminen

Yrittäjällä on oltava ammattitaitoa ja -osaamista. Harva olisi valmis maksamaan yrityksen palveluista, jos kokisi itse tekevänsä asian paremmin tai edes yhtä hyvin. Toki taitoja voi opetella ja itseään kehittää, mutta jonkinlainen osaaminen tulisi olla jo olemassa.

Toisaalta on hallittava monia käytännön taitoja, kuten taloushallintoa, myyntiä ja markkinointia. Onneksi nämä käytännön taidot ovat yleensä jokaisen opeteltavissa ja esimerkiksi taloushallinnon voi halutessaan ulkoistaa.

Oma-aloitteisuus ja rohkeus

Yrittäjän täytyy olla aina itseohjautuva ja oma-aloitteinen, sillä eihän työt muuten etenisi lainkaan. Yrittäjää ei tule kukaan muu patistelemaan työntekoon, joten hyvät itsensä johtamistaidot ovat tarpeen.

Yrittäjän on oltava rohkea ja häneltä on löydyttävä riskinottokykyä sekä kykyä sietää epävarmuutta. Yrittäjänä voi joutua tekemään esimerkiksi omaan toimeentuloon liittyviä päätöksiä hyvinkin nopealla aikataululla. Toisaalta joskus voi olla epävarmuutta vaikkapa seuraavan kuun tuloista.

Sisäinen yrittäjyys

Sisäisellä yrittäjyydellä (engl. intrapreneurship) tarkoitetaan yleensä asennetta ja toimintatapaa, joka voi löytyä niin varsinaisilta yrittäjiltä kuin työntekijöiltäkin. Jokaisen ei siis tarvitse lähteä yrittäjäksi, vaikka töitä tekisinkin yrittäjämäisellä otteella.

Sisäistä yrittäjyyttä on tutkittu käsitteenä ja toimintatapana jo 1970-luvulta asti, kyseessä ei ole mitenkään uusi ilmiö. Työntekijöiden sisäisen yrittäjyyden on nähty vaikuttavan positiivisesti esimerkiksi yrityksen menestykseen.

Katja: ”Sisäinen yrittäjyys on osittain sisäsyntyistä, osittain opittua. Kaikista ei tarvitse tulla yrittäjää, mutta yrittäjämäisestä asenteesta hyötyy jokainen. Sisäisellä yrittäjyydellä tarkoitetaan ketä tahansa yksilöä, joka suuntaa tavoitteellisesti ajatteluaan ja toimintaansa sinnikkäästi ja rohkeasti kokeillen, samalla kasvattaen itsetuntemusta ja itseluottamusta.

Sisäinen yrittäjyys on voima, joka auttaa elämässä oli kyse sitten työsuorituksesta, opiskelusta, työnhausta, tai lapsiperheen arjen rumban pyörittämisestä. Se on osa elämän taitoa, jota voi harjoituttaa ja vahvistaa jo lapsuudessa.”

Innovatiivisuus

Sisäinen yrittäjyys näkyy usein haluna kehittyä ja toisaalta haluna kehittää myös yrityksen toimintaa. Sisäinen yrittäjä saattaa helposti ylittää omia tehtävärajojaan, koska haluaa tutustua ja osallistua laajemmin yrityksen toimintaan.

Sisäisellä yrittäjällä on intoa ja uskallusta erilaisiin kokeiluihin, eikä hän pelkää epäonnistumista. Sisäiset yrittäjät ovatkin innovatiivisia ja kokeilevat rohkeasti uutta, mikä johtaa väistämättä myös epäonnistumisiin.

Sisäinen yrittäjyys nähdään usein innovatiivisuutena.

Intohimo

Sisäinen yrittäjä kokee yleensä suurta intohimoa työtään kohtaan, mikä näkyy esimerkiksi työhön sitoutumisena, työn tehokkuudesta huolehtimisena sekä kiinnostuksena työtehtäviään ja yrityksen toimialaa kohtaan. Sisäinen yrittäjä kokee usein suurta vastuuta omasta työstään samaan tapaan kuin olisivat itse yrittäjiä.

Yritys mahdollistaa sisäisen yrittäjyyden

Sisäinen yrittäjyys mahdollistaa työntekijöiden motivoituneemman ja tehokkaamman työskentelyn, joten siitä hyötyy koko yritys. Onneksi jokainen organisaatio voi myös luoda puitteet työntekijöiden sisäiselle yrittäjyydelle. Pääsääntöisesti matalan hierarkian organisaatiot onnistuvat tässä hyvin, muttei se ole myöskään mahdotonta muille yrityksille.

Innovatiivisuus, tuloskeskeinen ajattelu ja jatkuva kehittyminen ovat monesti ominaisuuksia, joita liitetään sisäisen yrittäjyyden mahdollistavaan organisaatioon. On tärkeää, että työntekijöille ei anneta valmiita vastauksia, vaan haastetaan heitä ratkaisemaan ongelmia itse. Keskeistä on myös vastuu ja toisaalta vapaus esimerkiksi omien työaikojen sekä -tapojen määrittämiseen.